X

HPV ja kondylooma

HPV ja kondylooma

Mikä tauti:

HPV on lyhenne sanasta human papilloma virus, josta puhutaan Suomessa papilloomaviruksena. 75 % saa infektion elämänsä aikana eli virus on hyvin yleinen. Yleisimmin virus tarttuu nuorena aikuisena, n. 20-25 vuotiaana. Useimmiten papilloomavirusinfektiot paranevat itsestään. Pieni osa viruksista voi aiheuttaa syövän esiasteita, jotka voivat hoitamattomana aiheuttaa kohdunkaulan, peräaukon, peniksen ja kaulan alueen syöpiä. Noin 15% papilloomaviruksista voi aiheuttaa näkyviä kondyloomia, jotka ovat itseasiassa syyliä. Syylät voivat näyttää kukkakaalimaisilta.

Miten tarttuu:

Pääasiassa seksiteitse, emätin- ja anaaliyhdynnässä sekä suuseksissä. Tartunta voi tulla myös suun, nielun ja peräaukon seudulle.  HPV voi tarttua myös ihokontaktin välityksellä, jos tartunnan saanutta ihoaluetta koskettaa käsin ennen seksikumppanin hyväilyä. Kondomi ei välttämättä suojaa HPV-tartunnalta.

Miten todetaan:

HPV-tartunta on pääasiassa oireeton, mutta jonkinlaista kutinaa voi olla. HPV:tä ei testata seksitautitesteissä, vaan se todetaan oireiden perusteella tai limakalvonäytteen perusteella. HPV voidaan todeta emättimessä PAPA- tai HPV-näytteellä. Monesti HPV-tartunta todetaan tunnistamalla kondyloomia eli visvasyyliä, jotka ovat kukkakaalimaisia ulokkeita. Kun puhutaan HPV:n aiheuttamasta seksitaudista, puhutaan usein kondyloomasta, joka todetaan oireiden perusteella. HPV tarttuu tyypillisesti kosteille limakalvoalueille kuten emättimen aukon ja häpyhuulien sekä peräaukon alueelle. Näkyviä kondyloomia voi ilmetä myös esimerkiksi peniksen varressa, esinahan alla, virtsaputken suulla tai sisällä.

HPV:n virustyyppejä voidaan selvittää HPV-testillä, jonka saatavuutta voi tiedustella terveyskeskuksen terveysneuvonnasta. PAPA-koe eli irtosolunäyte lienee olevan kuitenkin vielä toistaiseksi yleisin käytössä oleva testi. PAPA-koe otetaan emättimestä. HPV-testiä voidaan kuitenkin periaatteessa käyttää PAPA-kokeen sijaan tai sen lisänä. PAPA-näytettä tarkastellaan mikroskoopin alla, jolloin voidaan nähdä infektiolle tyypilliset muutokset soluissa.

Näytteet ottaa lääkäri tai siihen koulutettu hoitaja. Näytteenoton tarvetta voi tiedustella esimerkiksi gynekologin vastaanotolla.

Miten hoidetaan:

HPV-infektiot ja niiden aiheuttamat kondyloomat paranevat usein itsestään, mutta kondyloomia kannattaa näyttää lääkärille. Kehon oma immuunijärjestelmä parantaa viruksen. Paraneminen voi kestää useita kuukausia, jopa yli vuoden. HPV-infektioita ja kondyloomia ei voida parantaa, mutta paikallishoitoja on saatavilla kondyloomien oireiden hoitoon. Oireita voidaan hoitaa reseptilääkkeellä, jäädyttämällä tai laserilla. Hoitojen avulla poistetaan näkyviä kondyloomia, ja samalla aktivoidaan kehon omaa puolustusjärjestelmää parantamaan virus.

Haitallisten HPV-infektioiden ehkäisy:

Kansallinen rokotusohjelma tarjoaa  rokotteen 11-12-vuotiaille tytöille kohdunkaulan syövän vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut rokotetta myös pojille, mutta toistaiseksi se ei vielä kuulu kansalliseen rokoteohjelmaan. Asiasta tosin käydään keskustelua paraikaa. Pääasia on että rokote otetaan ennen HPV-infektion saamista eli ennen seksielämän aloittamista. Rokote ei suojaa kaikilta papilloomaviruksilta, mutta sen avulla voidaan torjua jopa 9/10:stä syöpää aiheuttavasta viruksesta. Kondomin käyttö yhdynnöissä ja suusuojan käyttö suuseksissä on siis järkevää, vaikka suojan käyttö ei välttämättä täysin suojaa tartunnalta. Papilloomavirukset voivat tarttua esimerkiksi sormien välityksellä, tartunnan saanutta ihoaluetta koskettaa käsin, ja tämän jälkeen koskettaa kumppanin genitaalialueita. Käsien pesu  kumppanin tai omien genitaalien hyväilyn jälkeen ennen kumppanin tai omien genitaalien koskettamista, voi ehkäistä tartunnalta.

Miten hakeutua hoitoon ja rokotettavaksi:

Rokotteesta voi jutella oman kouluterveydenhoitajan kanssa tai varata ajan terveyskeskukseen. Kansallisen rokoteohjelman mukaan rokote annetaan kaikille kuudesluokkalaisille, joilla on emätin. Rokotteen voi kuitenkin ottaa myöhemmin, mutta sen teho on sitä parempi, mitä aikaisemmin sen ottaa. Huoltajalta ei kysytä lupaa rokotteen antamiseen vaan nuori saa päättää asian itse.

Jos jotakuta poikaa kiinnostaa itsensä rokottaminen, voi rokotuksesta keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa. Myös vanhempien kanssa voi pohtia asiaa ja hakea yhdessä lisää tietoa.